Palvelumuotoilu - Opinto-opas

Opintojaksolla ei ole edeltävyysehtoja.

* Design thinking ja palvelumuotoilun konseptit, terminologia ja periaatteet
* Käyttäjälähtöiset palvelumuotoilun prosessit
* Käyttäjälähtöiset prosessit elämysten kehittämisessä
* Palvelumuotoilun menetelmät ja työkalut
* Luovuus hyödyllisten, käytettävien ja haluttavien palvelumuotoiluratkaisujen innovaatioprosessissa
* Palvelukonseptien prototyypit
* Visualisointi sekä tehokkaiden, toiminnallisten ja yksilöllisten palvelukonseptien kehittäminen
* Kannattavien liiketoimintamallien suunnittelu osana palvelumuotoilua

Opiskelija hallitsee keskeiset käsitteet, palvelumuotoilun terminologian sekä palvelumuotoilun periaatteet. Näiden lisäksi opiskelija osaa käyttää muotoilun johtamisen malleja ja menetelmiä palvelukokonaisuuksien ja -kokemusten kehittämiseen. Hän tuntee palvelumuotoilun prosessit ja hallitsee palvelumuotoilun keskeiset työkalut. Yhdessä tiiimin kanssa opiskelija tutkii käyttäjiä, sidosryhmiä, palveluntuottajia, trendejä ja käyttökonteksteja. Tutkimuksen avulla opiskelija pystyy löytämään uusia konsepteja tai ratkaisuja. Opiskelija pystyy yhdistämään tutkimusta ja omaa näkemystä strategisen suunnan tai linjauksen löytämiseksi.

Yllä mainitun osaamisen lisäksi (arvosana 1), opiskelija soveltaa tietoa, palvelujohtamisen malleja ja menetelmiä elämys- ja palvelukonseptien kehittämiseksi. Opiskelija pystyy valitsemaan sopivat mallit ja menetelmät sekä hallitsee palvelumuotoilun prosessien ja työkalujen soveltamisen. Hän pystyy ennakoimaan uusia kehitysmahdollisuuksia palvelu- ja elämyskokonaisuuksissa sekä perustellusti rakentamaan ideoita uusista konsepteista tai ratkaisuista. Opintojakson aikana, opiskelija luo innovatiivisen ja houkuttelevan idean uudelle palvelu- tai elämyskonseptille, systeemille tai touchpointille. Opiskelija pystyy johtamaan palvelumuotoilun projektia, jonka avulla ratkaistaan todellinen palveluhaaste tai konkretisoidaan mahdollisuus.

Yllä mainitun osaamisen lisäksi (arvosanat 1 ja 5), opiskelija pystyy monipuolisesti hahmottamaan uusia mahdollisuuksia palveluiden ja elämysten kehittämiseen sekä perustellusti arvioimaan uuden konseptin tai ratkaisun kantavuutta. Opiskelija johtaa itsenäisesti ja menestyksekkäästi palvelumuotoilun projektia, joka ratkaisee todellisen palveluhaasteen tai tarjoaa uuden mahdollisuuden. Hän rakentaa kannattavan liiketoimintamallin palvelulle tai elämykselle. Itsenäinen työskentely sekä liiketoiminnan kehittämiseen rakennetut palvelu- ja elämysratkaisut tai konseptit antavat mahdollisuuden korkeimpaan arvosanaan.

Opintojakso korvaa aiempien opintosuunnitelmien opintokokonaisuudet:
ATB2RQ104 Design Thinking in Tourism (10 ECTS)
REG3RY003 Service Design ja tuotekehitys palveluissa (10 ECTS)

Opintojaksojen contact-, online ja blended-toteutuksilla edellytämme läsnäoloa lukujärjestykseen merkityillä opetuskerroilla. Jos olet poissa opetuskerroilta yli 25% arvosanasi laskee yhdellä numerolla. Jos olet poissa opetuskerroilta yli 50%, opintojakso hylätään.

Opetuksessa hyödynnetään Design thinking -lähestymistapaa ja opintojaksolla käytetään erilaisia pedagogisia lähestymistapoja, kuten ”flipped classroom”-oppimista. Opetus koostuu lähiopetuksesta, pienryhmätyöskentelystä sekä itsenäisestä työskentelystä. Lähiopetusjaksojen aikana opiskelijat tutustuvat alan asiantuntijoihin, jotka vierailevat luennoilla tai fasilitoivat työpajoja. Opintojaksoon kuuluu kuusi intensiivistä lähiopetuspäivää. Lähiopetuspäivät ovat aktiivisia ja keskustelevia, joiden aikana opiskelijat saavat ymmärrystä myös erilaisista pedagogisista oppimisympäristöistä (esim. World Café, LEGO® SERIOUS PLAY® ja kokeileva protoilu). Itsenäisissä ja pienryhmätyöskentelyssä opiskelijat kehittävät palvelumuotoilua tai elämyksen kehittämistä yhdessä yrityspartnerin kanssa. Henkilökohtainen kehittyminen kurssin aikana ja itsenäiset tehtävät ovat myös keskeinen osa opintojaksokokonaisuutta. Opiskelijoita kannustetaan suunnittelemaan ja rakentamaan opintojakso omien oppimistavoitteiden mukaisesti. Moodle toimii opintojakson virtuaalisena oppimisympäristönä. Opintojaksoon sisältyy myös pakollisena oman oppimisen arviointi.

Lyhyesti:
* 48h lähiopetusta (6 intensiivistä lähiopetuspäivää)
* 221h ohjattua itsenäistä tai pienryhmäoppimista
* 1h oman oppimisen arviointi

Kurssin Moodle-alusta on käytettävissä ennen ensimmäistä opetuskertaa.

Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT):
Jos opiskelija omaa työn, opintojen tai muun syyn (esim. sertifiointi) takia kurssin tuottaman osaamisen, voi hän osoittaa osaamisensa näytöllä toteutuksen vastuuopettajan kanssa sovittavalla tavalla. Lisätietoja näyttöprosessista löytyy: https://www.haaga-helia.fi/fi/osaamisen-tunnistaminen-ja-work-study katso kohta "Ohjeet osaamisen tunnistamiseen (master)".

Riina Iloranta

Opintojakson sisältö perustuu suurelta osin teoreettisen ja empiirisen aineiston lukemiseen ja tutustumiseen. Opiskelijan edellytetään tutustuvan annettuun lähdemateriaaliin itsenäisesti ja keskustelemaan aiheesta monipuolisesti. Itsenäisen työn määrä on suuri ja opiskelijan on hyvä asettaa myös henkilökohtainen tavoite opintojaksolle sekä suunnitella valmistautuminen intensiivisille lähiopetuspäiville. Opiskelijalta odotetaan perehtyneisyyttä aihepiiriin ja osallistumista keskusteluun myös kriittisesti. Alla oleva kirjallisuuslista on kurssin taustakirjallisuutta, johon perehtyminen kannattaa aloittaa jo hyvissä ajoin. Tarkemmat ohjeet kirjallisuuteen ja lähiopetuspäiville osallistumiseen informoidaan opintojakson sivuilla Moodlessa.
>>>
* Arantola, H. 2010. Palveluiden Suomi. Taloustieto Oy. Helsinki.
* Jyrämä, A. & Mattelmäki, T. (Eds) 2015. Palvelumuotoilu Saapuu Verkostojen Kaupunkiin - Verkosto- Ja Muotoilunäkökulmia Kaupungin Palvelujen Kehittämiseen. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu. Helsinki.
* Koivisto, M. J. 2007. Mitä on palvelumuotoilu? – Muotoilun hyödyntäminen palvelujen suunnittelussa. Taiteen maisterin lopputyö. Taideteollinen korkeakoulu, Helsinki.
* Laitinen, I., Harisalo, R. & Stenvall, J. 2013. Palvelutiede julkisten palveluiden uudistajana: Kansainvälinen vertailu. Tampere University Press. Tampere.
* Liedtka, J. & Ogilvie, T. 2011. Design for Growth: A Design Thinking Tool Kit for Managers. Columbia University Press. New York.
* Miettinen, S. & Koivisto, M. (Eds) 2009. Designing Services with Innovative Methods: Perspectives on Service Design. Kuopio Academy of Design. Kuopio.
* Miettinen, S. & Valtonen, A. (Eds) 2013. Service Design with Theory. Discussions on Value, Societal Change and Methods. Lapland University Press. Rovaniemi.
* Miettinen, S. (Ed) 2011. Palvelumuotoilu - uusia menetelmiä käyttäjätiedon hankintaan ja hyödyntämiseen. Teknologiainfo Teknova Oy. Helsinki.
* Miettinen, S. (Ed) 2014. Muotoiluajattelu. Teknologiainfo Teknova Oy. Helsinki.
* Moritz, S. 2005. Service Design: A Practical Access to an Evolving Field. Köln International School of Design. London.
* Polaine, A., Løvlie, L. & Reason, B. 2013. Service Design: From Insight to Implementation. Rosenfeld Media. Brooklyn.
* Stickdorn, M. & Schneider, J. 2011. This Is Service Design Thinking - Basics, Tools, Cases. BIS Publishers. Amsterdam.
* Stickdorn, M., Hormess, M., Lawrence, A. & Schneider, J. 2018. This Is Service Design Doing: Applying Service Design Thinking in the Real World. O'Reilly Media. Sebastopol.

Opiskelijat osallistuvat oppimisprojektiin, joka toteutetaan yhteistyössä valittujen suomalaisten kumppaniorganisaatioiden kanssa.

Pasilan toimipiste

N/A

Suomi

Tämä kurssi kehittää kansainvälistä ajattelutapaa sisällyttämällä kansainvälisiä elementtejä ja esimerkkejä oppimissisältöön. Fasilitaattorit käyttävät opetusmenetelmiä, jotka ovat sopivia kulttuurisesti monimuotoisille osallistujille. Joitakin oppitunteja tai niiden osia pidetään englanniksi. Kurssin materiaalit sisältävät monipuolisesti aineistoja eri maista ja kulttuureista, ja kurssin oppimistehtävät kannustavat osallistujia tutkimaan ja pohtimaan glocaaleja kysymyksiä ja näkökulmia edistäen samalla monikulttuurista osaamista. Kurssin oppimistehtäviä voi tehdä myös englanniksi.

19.08.2024 - 27.01.2025

Opintojaksolla on 5 tehtävää, jotka arvioidaan asteikolla 1-5. Tehtävien palautus sijoittuu opintojakson loppupuolelle. * 1. [ryhmätehtävä] (30%) PaMu-prosessikuvaus ja PaMu-työkalujen arviointi * 2. [ryhmätehtävä] (40%) Palvelukirja * 3. [ryhmätehtävä] (10%) Palveluratkaisun esittely * 4. [ryhmätehtävä] (10%) Tapaustutkimus SDN (Service Design Network) -kirjastoon * 5. [yksilötehtävä] (10%) Vertaisarviointi raportti Kurssin vaadittavat tuotokset vastaavat luontevasti kurssin toteutusaikataulun keskeisiä virstanpylväitä.

03.06.2024 - 16.08.2024

Opetus tapahtuu kampuksella Pasilassa. Lähipäivien aikataulu on seuraava:
* Sessio 1: Pe 30.8.2024 (9.00 to 15.45)
* Sessio 2: La 31.8.2024 (9.00 to 15.45)
* Sessio 3: Pe 25.10.2024 (9.00 to 15.45)
* Sessio 4: La 26.10.2024 (9.00 to 15.45)
* Sessio 5: La 16.11.2024 (9.00 to 15.45)
* Sessio 6: Pe 10.1.2025, (9.00 to 15.45)

Lähipäivien välissä ryhmä työskentelee itsenäisesti tehtävien parissa. Apua ja tukea saa opettajilta. Jos et pysty osallistumaan lähipäivään, pidä huolta, että luet itsesi päivän aiheeseen sisälle. Emme teetä poissaolevalle ylimääräisiä tehtäviä tai pyydä poissaolevaa korvaamaan mitään meille opettajille. Olet poissaolostasi vastuussa itsellesi, tiimillesi ja sitä kautta toimeksiantajalle.

CONTACT
MAEXPFHA

* Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT):
Jos opiskelija omaa työn, opintojen tai muun syyn (esim. sertifiointi) takia kurssin tuottaman osaamisen, voi hän osoittaa osaamisensa näytöllä toteutuksen vastuuopettajan kanssa sovittavalla tavalla. Lisätietoja näyttöprosessista löytyy: https://www.haaga-helia.fi/fi/osaamisen-tunnistaminen-ja-work-study. katso kohta "Ohjeet osaamisen tunnistamiseen (master)".

Mario Passos Ascencao, Vesa Heikkinen, Riina Iloranta

31 - 50

* Tämä kurssi käyttää sekä formatiivisia että summatiivisia arviointimenetelmiä.

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun arvosteluskaala ei ole suhteellinen asteikko eikä siten vastaa täysin ECTS-arvosteluskaalaa. Ero on siinä, että ECTS-järjestelmä perustuu eri arvosanojen jakautumisen odotukseen, kun taas Haaga-Helian järjestelmä ei perustu siihen. Tämä tarkoittaa, että Haaga-Helian järjestelmässä ei ole sääntöä tai odotusta siitä, kuinka suuri osa kurssin osallistujista voi saada minkäkin arvosanan; jokainen opiskelija arvostellaan yksilöllisen suorituksensa perusteella, ei suhteessa muiden suoritukseen.

LUJOM Liiketoiminnan uudistamisen ja johtamisen koulutus, PAKEM Palveluliiketoiminnan johtamisen ja kehittämisen koulutus

0.00 op

H-5