Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija tutustuu journalismin alan kehittämisen eri muotoihin sekä kehittämistä tukevan tutkimuksen eri suuntauksiin. Lisäksi opiskelija saa valmiuksia opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen rakentamiseen.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- tuntee journalismin ja journalistisen työn kehittämisen erilaisia muotoja ja toimintamalleja sekä tunnistaa journalismin ajankohtaisia tutkimussuuntauksia ja niiden edustajia
- ymmärtää, millaista on journalistinen kehittäminen ja miten se eroaa akateemisesta tutkimustyöstä
- osaa etsiä journalistiseen kehittämiseen liittyvää lähdemateriaalia ja tehtyjä tutkimuksia sekä kykenee kriittisesti arvioimaan niiden luotettavuutta ja soveltuvuutta eri konteksteissa esimerkiksi omassa opinnäytetyössä.
- hallitsee akateemisen kirjoittamisen perusteet
- osaa kirjoittaa journalismiin liittyviä käsitemäärittelyjä lähteisiin viitaten

Tämä opintojakso kuuluu ylemmän ammattikorkeakoulun (YAMK) opetussuunnitelmaan. Opintojakson suorittaminen edellyttää ylemmän ammattikorkeakoulun opiskeluoikeutta.

- Journalismin määritelmät
- Yleisöymmärrys, sisältöjen kehittäminen ja toimituksen käytännöt tuktimuksen ja kehittämisen kohteina
- Journalismin kestävyyshaasteet talouden, ympäristön ja toimintakulttuurin näkökulmasta
- Esimerkit ajankohtaisista journalistisen kehittämisen suuntauksista
- Tieteellisen lähdeaineiston käyttö, lähteisiin viittaaminen ja avainkäsitteiden määrittely
- Teoreettisen viitekehyksen merkitys kehittämisessä

Opintojaksojen CONTACT, ONLINE ja BLENDED -toteutuksilla edellytämme läsnäoloa lukujärjestykseen merkityillä opetuskerroilla. Jos olet poissa opetuskerroilta yli 25% arvosanasi laskee yhdellä numerolla. Jos olet poissa opetuskerroilta yli 50%, opintojakso hylätään.

Opiskelija osaa tunnistaa ja nimetä journalismin ja journalistisen työn kehittämisen erilaisia muotoja, toimintamalleja ja esimerkkejä. Opiskelija osaa etsiä journalismin tutkimukseen ja kehittämiseen liittyvää lähdemateriaalia ja kirjoittaa käsitemäärittelyjä.

Edellisten lisäksi opiskelija ymmärtää eron tutkimuksellisen kehittämisen ja akateemisen tutkimuksen välillä. Opiskelija osaa kirjoittaa käsitemäärittelyjä eri lähteisiin tukeutuen. Lisäksi hallitsee Haaga-Helian lähdeviittaustekniikan olennaisin osin.

Edellisten lisäksi opiskelija osaa arvioida, miten yhdistää tarkoituksenmukaisesti tutkimustietoa ja käsitteitä käytännön kehittämistavoitteisiin.

Läsnäolokäytännöistä: katso toteutuskuvaus.