Haaga-Helian Master-opinnoissa opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämistehtävä. Sen tavoitteena on osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja kehittää ratkaisuja työelämän kannalta olennaiseen ongelmaan, kuten Valtioneuvoston asetus (423/2005, §7) ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöstä linjaa:

Ylemmän amk-tutkinnon opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön.

Master-opinnäytetyö sisältää seuraavat osat:
- Aihe-ehdotuksen tekeminen ja opinnäytetyösuunnitelman kirjoittaminen
- Itsenäinen kehittämistehtävä
- Ryhmä- ja/tai yksilöohjaus
- Muut työpajat ja seminaarit
- Opinnäytetyön raportointi ja esittäminen
- Kypsyysnäyte

Opinnäytetyö on teknisesti jaettu kolmeen 10 opintopisteen vaiheeseen. Toinen vaihe sisältää seuraavat asiat:
- Teoreettisen viitekehyksen ja menetelmäluvun viimeistely
- Aineiston keruu ja analyysi sekä tulosten ja/tai kehittämisen raportointi
- Työn esittäminen suuntautumisen ryhmässä: video, esitys tai kooste suuntautumisen Teams-foorumilla.

Yleensä opinnäytetyö keskittyy yhdessä organisaatiossa havaittuun ongelmaan, sen erittelyyn ja ratkaisemiseen tai uuden toimintatavan/suosituksen/mallin kehittämiseen. Opinnäytetyö voi käsitellä myös yleisempää työelämään liittyvää haastetta, mutta tällöinkin työssä tutkitaan ja kehitetään uusi toimintatapa, suosituksia tai malli. Kummassakin tapauksessa lopputuloksen arviointi on tärkeä osa opinnäytetyötä.

Työhön kuuluu aina aiheeseen liittyvän olemassa olevan tutkimustiedon kartoitus.

Opinnäytetyö voi muodostua joko yhdestä projektista tai useammasta pienehköstä projektista, jotka liittyvät toisiinsa. Projektit voidaan toteuttaa eri yksiköissä tai jopa eri organisaatiossa, mikä mahdollistaa kehitystyön jatkumisen esimerkiksi vaihdettaessa työtehtävää tai työpaikkaa kesken projektin.

- Opinnäytetyön ohjeet on julkaistu www.haaga-helia.fi -sivuston opiskelijasivuilla > Master-opinnot > Opinnäytetyö, Master-opinnot
- Opinnäytetyön aiheeseen ja menetelmiin soveltuva tutkimuskirjallisuus
- Haaga-Helian kirjasto- ja tietopalvelut tarjoavat ohjeita ja koulutusta tiedonhakuun, katso HHFinna ja LibGuides.

Opinnäytetyö aloitetaan opintojen alkuvaiheessa, viimeistään toisen lukuvuoden alussa, jotta sen teossa voidaan hyödyntää muita opintoihin kuuluvia pakollisia ja valinnaisia opintojaksoja.

Opinnäytetyöhön linkittyy pakollinen opintojakso TKI2HM001 Tutkimuksellinen kehittäminen, jolla opiskelija perehtyy tutkimus- ja kehittämistyön menetelmiin ja jonka aikana hän laatii opinnäytetyösuunnitelman.

Opinnäytetyön arvosana koostuu keskiarvosta, joka lasketaan kun kuusi arviointialuetta on ensin arvioitu asteikolla 0-5. Arviointialue Tulokset painotetaan kahdella.

• Aihe ja tavoite: Aihe on tavanomainen, ja sen merkitys toimeksiantajan tai/ja työelämän näkökulmasta on kuvattu ohuesti. Tavoitetta ja rajauksia on kuvattu.
• Teoreettinen viitekehys: Lähteitä on niukasti tai ne eivät ole olennaisia työssä. Lähteitä on käytetty sattumanvaraisesti. Lähteiden välillä on niukasti vuoropuhelua. Keskeiset käsitteet on määritelty heikosti tai ei ollenkaan. Teoreettinen viitekehys on kuvattu heikosti.
• Metodologia: Menetelmävalintoja on perusteltu heikosti. Menetelmät soveltuvat huonosti työhön. Tutkimus- ja kehittämisprosessin toteutus ja kuvaus on puutteellinen ja epälooginen.
• Tulokset: Tulokset on esitetty heikosti. Tulosten ja tavoitteen yhteys on jäsennetty suppeasti. Tulosten hyödyllisyys ja arvo on perusteltu puutteellisesti. Niiden yhteyttä teoreettiseen viitekehykseen ei ole osoitettu.
• Raportointi: Raportin rakenne on osin epäjohdonmukainen ja sisältö jäsennetty osin epäloogiseen järjestykseen. Ymmärrettävyys ja luettavuus ovat paikoittain heikkoja. Raportoinnin ohjeita on noudatettu heikosti.
• Opinnäytetyöprojektin hallinta: Opiskelijan panos itsenäiseen työskentelyyn on ollut osin heikkoa. Työ ei ole edennyt aikataulun mukaisesti.

Opinnäytetyön arvosana koostuu keskiarvosta, joka lasketaan kun kuusi arviointialuetta on ensin arvioitu asteikolla 0-5. Arviointialue Tulokset painotetaan kahdella.

• Aihe ja tavoite: Aihe on ajankohtainen, ja sen merkitys on perusteltu hyvin toimeksiantajan tai/ja työelämän näkökulmasta. Tavoite ja rajaukset on kuvattu pääosin selkeästi toimeksiantajan tai/ja työelämän kannalta.
• Teoreettinen viitekehys: Vertaisarvioituja ja kansainvälisiä lähteitä on hyödynnetty. Lähteitä on käytetty pääosin tarkoituksenmukaisesti ja osin kriittisesti. Lähteiden välillä on jonkin verran vuoropuhelua. Keskeisiä käsitteitä on tunnistettu ja määritelty. Teoreettinen viitekehys tukee työn tavoitetta.
• Metodologia: Menetelmävalinnat on kuvattu oleellisin osin, mutta niiden perustelut ovat puutteellisia. Menetelmät soveltuvat työhön. Tutkimus- ja kehittämisprosessi on toteutettu ja kuvattu pääosin selkeästi ja sen merkitystä suhteessa tavoitteeseen on pohdittu.
• Tulokset: Tulosten vastaavuus tavoitteisiin on nähtävissä. Tulosten hyödyllisyys ja arvo on perusteltu. Niiden yhteys teoreettiseen viitekehykseen on osoitettu.
• Raportointi: Raportin rakenne on jokseenkin johdonmukainen ja sisältö jäsennetty loogisesti. Ymmärrettävyys ja luettavuus ovat hyvällä tasolla. Raportoinnin ohjeita on noudatettu. Sisältöä havainnollistavat kuvat ja taulukot on tehty ohjeita noudattaen ja liittyvät käsiteltävään asiaan.
• Opinnäytetyöprojektin hallinta: Opiskelija on kyennyt ottamaan vastaan ohjausta ja osoittanut kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Työ on valmistunut lähes aikataulussa.

Opinnäytetyön arvosana koostuu keskiarvosta, joka lasketaan kun kuusi arviointialuetta on ensin arvioitu asteikolla 0-5. Arviointialue Tulokset painotetaan kahdella.

• Aihe ja tavoite: Aihe sisältää innovatiivisia ulottuvuuksia. Sen merkitys on perusteltu yleisemminkin kuin toimeksiantajan tai/ja työelämän näkökulmasta. Tavoite on kuvattu erittäin selkeästi. Rajaus on perusteltu ja kuvattu täsmällisesti tavalla, joka ohjaa työn sisältöä ja rakennetta.
• Teoreettinen viitekehys: Työlle olennaisia, vertaisarvioituja ja kansainvälisiä lähteitä on käytetty tarkoituksenmukaisesti, kriittisesti ja tavoitteiden kannalta perustellusti. Lähteiden välillä on runsaasti vuoropuhelua. Käsitteiden käyttö on hallittua ja perusteltua. Teoreettinen viitekehys osoittaa perehtyneisyyttä erilaisiin näkemyksiin ja tukee erinomaisesti työn tavoitetta.
• Metodologia: Menetelmävalinnat on kuvattu yksityiskohtaisesti, perustellusti ja kriittisesti. Menetelmät soveltuvat erinomaisesti työhön. Tutkimus- ja kehittämistyön kokonaisuus, vaiheet ja eteneminen on toteutettu ja kuvattu erinomaisesti.
• Tulokset: Tulokset vastaavat erinomaisesti tavoitteisiin. Tulosten arvoa on pohdittu ja perusteltu erinomaisesti. Työn yleistettävyyttä on pohdittu, ja tulokset ovat osin hyödynnettävissä laajemmin. Tuloksia on arvioitu kiitettävästi suhteessa teoreettiseen viitekehykseen.
• Raportointi: Raportti muodostaa tasapainoisen kokonaisuuden, jossa osien merkitys on hyvin perusteltu. Raportti etenee vaiheesta toiseen johdonmukaisella tavalla. Ymmärrettävyys ja luettavuus ovat erinomaisella tasolla. Raportoinnin ohjeita on noudatettu erinomaisesti. Sisältöä havainnollistavat kuvat ja taulukot on tehty ohjeita noudattaen, ne ovat informatiivisia ja tuovat lisäarvoa käsiteltävään asiaan.
• Opinnäytetyöprojektin hallinta: Opiskelija on osoittanut kykyä mukautua prosessin aikaisiin yllättäviin haasteisiin sekä vaativaan, itsenäiseen asiantuntijatyöhön. Työ on edennyt aikataulun mukaisesti.