Opiskelija osaa kurssin käytyään luoda itsenäisesti korkonäkemyksen, eli kykenee arvioimaan missä suhdannevaiheessa talous on. Opiskelija ymmärtää myös eri markkinoiden välisiä syy-seuraussuhteita, keskuspankkien korkopolitiikkaa, sekä raaka-aineiden hintamuutosten vaikutuksen talouteen. Opiskelijalla on myös käsitys markkinoiden toimintalogiikasta sekä markkinapsykologiasta.
Sisältö
Korkonäkemyksen tekeminen vaatii laaja-alaista markkinaymmärtämistä ja siitä johtuen kurssilla käydään läpi useita eri markkinoita arvopapereineen ja toimintalogiikkoineen.
Kurssille osallistuvan opiskelijan oletetaan tuntevan yleisimmät arvopaperit ja niiden teoreettisen taustan.
Kurssilla markkinoita ja arvopapereita käsitellään käytännönläheisesti ja pyritään ensisijaisesti vastaamaan opiskelijoiden mielessä oleviin arvopaperimarkkinoihin liittyviin kysymyksiin selkokielisesti.
Kurssilla pyritään vastaamaa mm. seuraaviin kysymyksiin:
1. Miksi rahamarkkinat ovat olemassa ja kuka niitä tarvitsee?
2. Miksi korkomarkkinat ovat olemassa ja kuka niitä tarvitsee?
3. Miksi on olemassa ohjauskorko?
4. Minkälainen on koron ja inflaation välinen suhde?
5. Minkälainen on osakkeiden ja korkojen välinen suhde?
6. Minkälainen on korkojen ja valuuttojen välinen suhde?
7. Mikä on minimivarantovaatimus?
8. Mikä on viitelaina?
9. Mikä on riskipreemio?
10. Mikä on roskalaina?
11. Mihin keskuspankki pyrkii negatiivisella talletuskorolla?
12. Miksi negatiiviset korot ovat vaarallisia talouskasvulle?
13. Miten Euribor määräytyy, miksi se on olemassa ja mihin sitä käytetään?
14. Pitäisikö asuntolaina sitoa Euriboriin vai Primeen?
15. Jos osakekurssit nousevat, niin mistä nousuun tarvittava raha tulee?
16. Mitä markkinoilla tapahtuu, jos sekä osakkeet että korot vahvistuvat samaan aikaan?
17. Miten raaka-aineiden (öljyn) hinta vaikuttaa korko- ja osakemarkkinoihin?
18. Mitä voidaan olettaa tapahtuvan osakkeille ja koroille Opecin kiristäessä tuotantokiintiötään ja miksi?
19. Mitkä ovat yleisimmät talousindikaattorit, joita markkina-ammattilaiset seuraavat?
20. Miksi Norjan kruunu vahvistui Lillehammerin olympialaisten aikana?
21. Mitä Sveitsin frangille tapahtuu taantumassa ja miksi?
22. Mitä kullan hinnalle tapahtuu taantumassa ja miksi?
23. Mitä tapahtuu kaivosyhtiön bondille sen julkistaessa uuden kaivoksensa tuottavan odotettua enemmän kuparia?
24. Miksi bondin hinta ja tuotto kulkevat eri suuntiin?
25. Miksi odotusarvot määrittelevät sijoitusinstrumenttien hinnat?
26. Miten valuuttakurssit määräytyvät?
27. Mikä on Bic Mac -indeksi ja ostovoimapariteetti?
Toteutustavat, näyttö ja opinnollistaminen
Lähiopinnot. Kurssitoteutus perustuu luentoihin ja itse tehtäviin havaihtoihin ja muistiinpanoihin, joten opiskelijan läsnäolo luennoilla on hyvin tärkeää.
Oppimateriaalit
Luennot, luentomonisteet ja -materiaalit
Lisätiedot
Kurssilla pyritään käymään läpi asioita selkokielisesti, eikä juurikaan opiskella yksittäisiin asioihin liittyvää teoriaa tai laskukaavoja. Oppiminen perustuu lähinnä keskustelulle, jonka puheenjohtajana ja mentorina toimii opettaja.
Lähtötaso ja sidonnaisuudet muihin opintojaksoihin
Opiskelijalla tulisi olla perustiedot osake-, korko- ja valuuttamarkkinoista.
Arviointikriteerit
Arviointikriteeri - arvosana 1
Opiskelija ymmärtää miten korkonäkemys tulisi luoda ja miten suhdanteita pitäisi analysoida. Opiskelija ymmärtää jonkin verran eri markkinoiden välisiä syy-seuraussuhteita, keskuspankkien korkopolitiikkaa, sekä raaka-aineiden hintamuutosten vaikutuksen talouteen. Opiskelijalla on jonkinlainen käsitys markkinoiden toimintalogiikasta sekä markkinapsykologiasta.
Arviointikriteeri - arvosana 3
Opiskelija kykenee luomaan korkonäkemyksen ja perustelemaan sen. Opiskelija ymmärtää kohtuullisesti eri markkinoiden välisiä syy-seuraussuhteita, keskuspankkien korkopolitiikkaa, sekä raaka-aineiden hintamuutosten vaikutuksen talouteen. Opiskelijalla on kohtuullinen käsitys markkinoiden toimintalogiikasta sekä markkinapsykologiasta.
Arviointikriteeri - arvosana 5
Opiskelija kykenee itsenäisesti luomaan korkonäkemyksen ja perustelemaan sen hyvin. Opiskelija ymmärtää hyvin eri markkinoiden välisiä syy-seuraussuhteita, keskuspankkien korkopolitiikkaa, sekä raaka-aineiden hintamuutosten vaikutuksen talouteen. Opiskelijalla on selkeä käsitys markkinoiden toimintalogiikasta sekä markkinapsykologiasta.